Sivu 1/21
FORSTIHUUTO
3/2017
Sivu 2/21
2 FORSTIHUUTO 2017 FORSTIHUUTO 2017 3
KANSI Helinä Poutamo
KESKIAUKEAMA Tytöt järven rannalla
PÄÄTOIMITTAJA Meri Tuomainen
TAITTO Otto Saikkonen
MUU TOIMITUSKUNTA Ella Valkama,
Sini Salko, Tarja Anttila, Pirkka Peltonen,
Tiia Kuronen, Elli-Noora Kamppuri,
Venla Luttinen, Hiljahenna Tomminen ja
Venla Kiviniemi
forstihuuto@gmail.com
TOIMITUSKUNNAN OSOITTEET muotoa
etunimi.sukunimi@helsinki, paitsi
FORSTIUHUUTO
3/2017
ella.j.valkama@helsinki.fi
Forstihuuto on Metsäylioppilaat RY:n
lehti, joka ilmestyy viisi kertaa vuodessa.
Metsäylioppilas on Forstihuudon
erikoisnumero.
Forstihuuto saa HYY:n järjestölehtitukea.
JULKAISIJA Metsäylioppilaat RY
PAINOPAIKKA Unigrafia
ISSN-L: 1459-9946
ISSN: 1459-9945
PÄÄKIRJOITUS
3
4
5
6
9
10
12
14
17
18
Pääkirjoitus
Puheenjohtajalta
Loimuavia terveisiä!
Esittelyssä Pasi Puttonen
Forsti Helsingissä
Rip Vitris, Hello MyFor
Oi Hyde on!
Meemi kollaasi
Hydekesän meemistön parhaimmat
Kesäjuhlat
SISÄLLYS
22
25
26
28
29
30
32
34
36
38
Haastattelussa: Limasienimaailmanloppu
Arvostelussa DJ Bile-ilen kappale
Suo siellä – oja täällä
Päivä forstina
panssariestekiven paljastusjuhla
Fuksien kuulumisia
Kysy Antero Vipuselta
Puuhanurkka
Jahtivouti
Tiedottaja tiedottaa
Tätä kirjoittaessa on juuri nukuttu makoisat,
joskin äärevän lyhyet yöunet fuksisitsien
jäljiltä. Eipä tuo sinällään haittaa, ilta oli
hauska, laulu raikasi ja uudet fuksit oppivat
metsäläisten tavoille. Samalla tuli muisteltua
omaa jo kahden vuoden takaista fuksisyksyään.
Kaikki oli hieman uutta ja jännittävää, vaikka
samalla kaikki tuntui jo tutulta ja omalta.
Kertsistä tuli toinen olohuone, ja Silvicasta
koti. Omien fuksisitsien jatkopaikkaa Kaskea
etsittäessä onnistuimme kiertämään lähes
koko Latokartanon. Hyytiälä vei sydämen jo
syyshydeviikon aikana. Muutaman mokan
jälkeen oppi tunnistamaan männyn rungon
kuusesta (lähes 100% varmuudella).
Kahden vuoden jälkeen ei toisaalta tunne
oloaan sen viisaammaksi kuin fuksivuotenaan
(niinhän sitä tosiaan sanotaan, että ihminen
on fiksuimmillaan kirjoitusten aikaan ja
siitä lähtee (loiva) alamäki). Kuitenkin,
kun asiaa rupeaa oikein pohtimaan, on sitä
oppinut vaikka mitä. Metsässä kävellessään
tunnistaa useamman kasvin kuin mansikan
ja mustikan, exceliä voi käyttää muuhunkin
kuin pluslaskuihin, eikä kationin vaihtokaan
ole enää vieras ja käsittämätön asia. Toisaalta,
kun miettii mitä sitä sitten isona haluaisi tehdä,
tai edes mistä sitä gradunsa joku kaunis päivä
haluaisi kirjoittaa, kumisee pää tyhjänä kuin
kelo.
Viime kevään ja kesän aikana opin, ettei
tulevaa kannata murehtia, vaan keskittyä
nauttimaan tästä päivästä. Muuten herää
joku päivä ja huomaa eläneensä elämänsä
ohi, ilman että varsinaisesti elikään. Lyhyestä
virsi kaunis: elä ja nauti tästä päivästä, sen
hetkistä, rankkasateesta ja auringonvalosta,
märistä villasukista ja rusketusraidoista. Paina
mieleesi kaikki muistamisen arvoinen ja nauti
asioiden kokemisesta. Sillä kun tentit painavat
päälle, ja tulevaisuus ahdistaa, voi aina hieman
peruuttaa ja palata omiin mahtaviin hetkiinsä.
Itse tulen palaamaan vielä useasti tämän kesän
suosikkihetkiin. Suokurssille tarpomaan
Siikanevalle, Kesäjuhlille katsomaan
auringonnousua ja Lappiin ihastelemaan
poroilta rauhoitettua jäkälän peittämää
maisemaa ja mustikkaniittyjä.
Vanhuksille ihanaa syksyä ja Taimille
TERVETULOA isolla sydämellä<3
Päätoimittaja
Meri Tuomainen
Sivu 3/21
4 FORSTIHUUTO 2017 FORSTIHUUTO 2017 5
Puheenjohtajalta
Hei taas rakkaat forstit!
Kesän jälkeen on taas aika opetella mihin
aikaan päivästä Ladonlukossa on lyhyin jono,
mistä kerroksesta GIS-luokka löytyikään
(kyllä, eräs onnekas forsti oli kesän aikana
onnistunut irtautumaan Viikistä näinkin
täydellisesti) ja huomata, että yhtäkään kurssia
ei enää löydä weboodista niiden vanhoilla
nimillä. Lisäksi voi pohtia kuinka ihmeessä
suoritetaan poistunut kurssi, jolle ei ole
olemassa korvaavaa kurssia, ja sitä, kannattiko
sittenkään sitsata juuri tenttiä edeltävänä
iltana.
Myös uudet fuksit, Kurssi 110 on saapunut
täydentämään loistavaa joukkoamme
- Tervetuloa!
Uudet fuksit nimitetään forsteiksi
omasta (ja monen muun) mielestä vuoden
parhaassa tapahtumassa; perinteikkäillä
Hirvi- ja taimijuhlilla. Raivatkaahan siis tilaa
kalentereihin, kaivakaa forstiliivit esiin ja
piilottakaa jallupullo povitaskuun, sillä 16.11.
juhlitaan tuttuun tapaan Agroksenmäen
holvikellarissa.
Omaa puheenjohtajakauttani on nyt
jäljellä vähemmän kuin jo takanapäin, ja
vaikka ajatus siitä onkin haikea, olen samalla
kiitollinen kaikesta jo oppimastani. On ollut ilo
työskennellä loistavan hallituksemme kesken,
nöyrä kiitos kaikille mukana olleille. Meillä on
vielä paljon tekemistä, mutta silti kannustan
uusia ja vanhoja innokkaita pohtimaan jo nyt
tulevan vuoden hallitukseen lähtemistä!
Hallituksessa toimiessani olen oppinut
useita taitoja, joita ei millään kurssilla
opeteta - uskon että nämä taidot kantavat
vielä pitkälle tulevaisuudessa. Jos sinua
siis kiinnostaa oppia uutta, haluat olla
mukana järjestämässä kaikenlaista hauskaa
kanssaopiskelijoille, ja tahdot saada äänesi
kuuluviin meitä opiskelijoita koskevissa
päätöksissä, niin seuraile tiedottamista ja
käy kirjoittamassa nimesi myöhemmin
syksyllä MYO:n ilmoitustaululle ilmestyvään
hakulomakkeeseen (fuksit, ilmoitustaulu
löytyy kertsin viereisten vessojen vastapäiseltä
seinältä, toim.huom).
Jos haluat kysyä jotain mieltä askarruttavaa,
esimerkiksi hallituspesteihin liittyen, nykäise
ihmeessä hihasta!
Metsäisin syysterkuin,
Hiljahenna Tomminen,
Metsäylioppilaat Ry:n puheenjohtaja
Terveisiä Viikin
Loimulaisilta!
Uudet fuksit ovat jo aloitelleet
yliopistotaivaltaan ja tutustuneet
järjestösokkeloihin ainejärjestöjen myötä,
ja toivottavasti ottaneet myös selvää
ammattiliittonsa toiminnasta! Luonnon-,
ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu
ry tarjoaa uusille opiskelijoille ensimmäisen
vuoden jäsenyyden ilmaiseksi, ja sitä seuraavat
edulliseen opiskelijahintaan. Lisää voi kysellä
esimerkiksi 11.10. MMYL ry:n kertsillä, jossa
Viikin Loimulaiset tarjoavat kertsikahvit!
Ammattiliittona Loimun tehtävä on
luoda jäsenilleen lisäarvoa työelämässä
edunvalvonnalla sekä koulutuksella. Yksi
suuri osa Loimun toimintaa on jalkautua
kampuksille opiskelijatoiminnan ja eri
opiskelijatapahtumien parissa antamaan
eväitä työelämään aina LinkedIn-työpajoista
CV:n kirjoitusvinkkeihin – liiton noin 15
000 jäsenestä 20% on opiskelijoita. Muita
hyödyllisiä jäsenetuja ovat esimerkiksi
ansiosidonnainen työttömyysturva,
matkustajavakuutus, asiantuntijoiden antama
CV- ja työhakemuspalaute töitä hakiessa ja
työelämäneuvonta.
Suomen jokaisella korkeakoulukampuksella,
joka tarjoaa luonnon-, ympäristö- tai
metsätieteiden opetusta, on myös
opiskelijatoimintaa ja kampuksista seitsemällä
on Loimun oma paikallisyhdistys. Meillä
Viikissä opiskelijoiden paikallisyhdistyksenä
toimii Loimun opiskelijat – Viikki ry.
Opiskelijayhdistysten tehtävänä on muun
muassa tuoda liitolle tiedoksi Loimun
opiskelijoille tärkeitä aiheita suoraan sieltä,
missä niistä puhutaan. Helpoimpia tapoja
päästä mukaan Loimun toimintaan ja tutustua
samanhenkisiin ihmisiin poikkitieteellisesti on
ottaa osaa paikallisyhdistyksen toimintaan!
Toimintaan voi ajautua mukaan vahingossa
puolitosissaan, tai tarkoituksenmukaisesti
määrätietoisena päämääränään opiskelijoiden
työelämätietouden parantaminen – yhtä
lailla kaikkien panos yhteisten asioiden
puolesta on tärkeä. Jos sinulla on ideoita
Viikin Loimun opiskelijoiden puolesta,
tahtoisit huomauttaa epäkohdasta tai lähteä
mukaan Loimun opiskelijat – Viikki ry:n
toimintaan, ota yhteyttä viikinloimu-hallitus@
helsinki.fi tai suoraan Viikin kampuksen
kampuspromoottoriin toni.sairanen@loimu.fi.
Mukavaa syksyä koko Loimun opiskelijat –
Viikki ry:n puolesta,
LOIMU:n opiskelijoiden tiedottaja,
Tiia Kuronen
Sivu 4/21
6 FORSTIHUUTO 2017 FORSTIHUUTO 2017 7
Esittelyssä Pasi Puttonen
– MYO:n uusi esimies
TEKSTI JA KUVA Meri Tuomainen
Kaikkihan tuntevat Pasin. Pasi on (kohta lakkautettavan) laitoksemme johtaja ja
yksi kaikkein pidetyimmistä luennoitsijoista. Mikäli opiskelija kohtaa ongelman,
hän voi aina kysyä apua Pasilta, ja Pasi auttaa.
Päätimme Forstihuudon kanssa kysyä Pasilta vielä muutamia asioita, jotta
opiskelijat oppivat tuntemaan lempiopensa vielä paremmin. Tiesitteko
esimerkiksi, että Pasi on kotoisin Virroilta, ja hän on viettänyt omaa Hydekesäänsä
vuonna -75? Pasi on siis kurssia K67. Mutta mennään itse haastatteluun.
Pasi, jos sinun pitäisi valita laitokselta yksi työkaveri, jonka kanssa on aina
hauskaa tehdä yhteistyötä, kuka hän olisi?
-Tämä on kyllä vaikea, sillä täällä on niin
paljon hyviä työkavereita. Mutta jos yksi täytyy
valita, niin Harri Vasander. Hänen kanssaan
tehdään töitä ahkerasti, mutta hymyillen ja
pilke silmäkulmassa.
Entä jos pitäisi valita yksi kurssi, jota on kaikista kivointa opettaa?
Kuinka Metsäylioppilaat ry:n toiminta on muuttunut sinun opiskelija-ajoistasi?
-Eiköhän se ole ehdottomasti Hyden
Metsänhoidon viikko. Siellä pääsee
tutustumaan opiskelijoihin aivan eri
tavalla, kuin luentosalissa. Uudet, tuoreet
kasvot laitoksella tuovat kurssille aina
yllätyksellisyyttä ja hauskuutta. Opiskelijoista
tulee aivan eri tavalla yksilöitä, kun heidän
kanssaan pääsee keskustelemaan eri
ympäristössä. On myös mielenkiintoista
seurata Hydessä tapaamiensa opiskelijoiden
kasvutarinaa. Mitä aineita eri opiskelijat
alkavat opiskelemaan? Entä päätyykö joku
laitokselle jatko-opiskelijaksi? Sitä, kuinka
opiskelijat kasvavat ja kehittyvät opintojen
edetessä.
-Toiminta on nykyään paljon suurempaa,
asiantuntevampaa ja monipuolisempaa.
Aikoinaan toiminta oli pientä ja paikallista.
Nykyään opiskelijat ovat rohkeita ja uskaltavat
tehdä ja järjestää eri asioita.
Onko sinulla itselläsi joku oma lempitapahtuma tai perinne forstien
keskuudessa?
Vielä muutama kysymys. Mikä on sinun lempikasvisi?
Onko sinulla vielä jotain terveisiä
Forstihuudon lukijoille?
Entä lemppari maanmuokkausmenetelmä?
Vielä viimeiseksi tahtoisimme tietää,
oletko maistanut Viikunan pizzoja, ja
mitä niistä tykkäät?
-Perinteiset Hirvi- ja taimi juhlat, sekä
Kesäjuhlat. Vaikka joka vuosi ei juhliin
pystykään osallistumaan, on tapahtumissa joka
kerta ollut erityisen hyvä ja hauska ilmapiiri.
-Hmm.. Puutarhassani minulla on varmasti
100 + x kasvia. Mutta eiköhän lempikasvini ole
juuri tontille istutettu mantšurianjalopähkinä.
Se on kasvanut todella nopeasti, ja sillä
on hienot noin metrin mittaiset lehtilavat.
Lisäksi se tuoksuu hyvälle ja sen pähkinät
toimivat ravintona oraville ja linnuille.
Mantšurianjalopähkinää voi ihailla myös
C-talon edustalla.
-Kyllä se on perinteinen kääntömätästys
kuusen istutusta varten.
-Kyllä olen maistanut, ja hyviähän ne on.
-Muistakaa pitää myös hauskoja hetkiä
ja nauraa huonoille jutuille. Niin mekin
kahvitauoilla teemme. Itseltään voi kysyä,
monestiko päivässä pitäisi nauraa?
Pasi ei kuulemma enempää kuvissa hymyile.
Sivu 5/21
8 FORSTIHUUTO 2017 FORSTIHUUTO 2017 9
Miten luonnonrakas forsti
selviää kesän Helsingissä?
TEKSTI JA KUVA Elli-Noora Kamppuri
Helsinki, maamme reilun puolen miljoonan asukkaan pääkaupunki, Suomen
ainoa betoniviidakko, ja kahdesta Suomen forstintuotantotehtaasta se toinen
(ja parempi). Miten tällaiseen paikkaan on voitu laittaa opiskelemaan Suomen
metsätalouden tulevaisuuden toivot? Forstithan ovat sydämeltään pohjimmiltaan
metsissä kirmailevia luonnonlapsia, mutta silti heitä opetetaan niin kaukana
metsästä kuin tällaisessa keskimäärin 18 asukasta neliökilometrillä asutetussa
maassa on mahdollista. Syksy, talvi ja kevät sujuvat vielä sukkelasti luentosaleissa
metsistä kuunnellessa, kaikkien forstitovereiden ympäröimänä. Mutta entä
sitten, kun tulee kesä? Keväällä forstit kirmaavat maakuntiin viimeisien tenttien
loppuessa yhtä vikkelästi, kuin Vasander oudolta näyttävän Sphagnumin
kimppuun. Takaisinpaluuta aletaan harkita vasta, kun sähköposti alkaa jälleen
syksyllä kilkattaa minuutin välein.
Kesä on muutenkin aikaa, jolloin useimmat
suomalaiset (forsteista nyt puhumattakaan)
haluavat karata pölyisistä kaupungeista
kesämökkiensä huomaan ja kaivaa
jalkansa rantaliejuun ja työntää päänsä
mustikkapensaaseen pariksi kuukaudeksi.
Entä jos forsti joutuukin jäämään kesätyön
tähden Helsinkiin? Puusydämisinkin
forstin sydän on tällöin vaarassa lahota.
Mutta koska forstit ovat yhtä päättäväisiä
selviytymään kuin tuntureiden laella
kasvavat vaivaiskoivut, täytyy heidän
kehitellä omat puolustusmekanisminsa
lahottajasieniä vastaan. Lahottajasieni on siis
Helsinki Helsingfors ja puolustusmekanismit
seuraavanlaisia:
1Karkaa pois heti, kun voit. Helsingin
hyvä puoli on se, että sieltä lähtee aina
kellonajasta riippumatta junia ja busseja POIS.
2 Tutki Helsingissä olevia ”metsiä”.
Seurasaaressa ja Keskuspuistossa voi
kuvitella olevansa keskellä metsää, jos muistaa
sulkea korvat liikenteen ääniltä ja silmät
lenkkeileviltä ihmismassoilta.
3 Vaivu kesähorrokseen ja nouse takaisin
elämään vasta, kun syksyn tuoksu leijailee
ilmassa, illat pimenevät ja Silvica herää henkiin.
Loimuun kuuluminen on fiksua!
OLEMME LUOTETTAVA KUMPPANI
FUKSIVUODESTA AINA ELÄKEPÄIVIIN ASTI
Me Loimussa tiedämme, että oman ammatti- identiteetin luominen ja ensimmäisen oman alan
työpaikan hankkiminen voi olla työlästä. Siksi
haluamme auttaa ja tukea alojemme opiskelijoita
heti opintojen alkuvaiheesta lähtien!
Teemme mielellämme yhteistyötä myös ainejärjestösi
kanssa! Loimusta saatte tilaisuuksiinne puhujia ja
kouluttajia, jotka voivat auttaa alanne opiskelijoita
eteenpäin omien suunnitelmien ja hakemusten kanssa.
Ota yhteyttä oman järjestösi aktiiveihin, Loimun
paikallisyhdistykseesi tai Loimun toimistoon, niin
aloitetaan yhteisen tilaisuuden suunnittelu.
Erityisesti opiskelijoille hyödyllisiä
palveluitamme ovat:
• Loimun alojen uramahdollisuuksien
esittely
• Henkilökohtainen ura- ja
työnhakuneuvonta
• Juuri sinulle räätälöidyt
työnantajalistat ja uramahdollisuudet
• CV:n, työhakemuksen ja LinkedIn- profiilin palautepalvelu
• Työsuhteeseen liittyvä
neuvontapalvelu
Fuksikampanja!
Fuksivuonna Loimuun
liittyvät uudet jäsenet saavat
fuksisyksyn ja sitä seuraavan
kalenterivuoden jäsenyyden
ilmaiseksi!