Metsäylioppilaat Ry

Helsinki 1909
Toiminta

Toiminta

Metsäylioppilaiden perinteitä

Metsäylioppilaiden toiminta on vuosikymmenien kuluessa muuttanut muotoaan ja rikkonut rajojaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Muutamia perinteitä on matkalta tarttunut mukaan.

Metsäpäivien aikaan syksyllä metsäylioppilaat kiertävät tervehtimässä laulullaan kurssilounastaan viettäviä metsänhoitajia myyden samalla Metsäylioppilas-lehteä. Simakeidas on 50-luvulta lähtien kutsunut forsteja vapun viettoon. Nykyisin keidas pystytetään Kaivopuistoon, jossa se virvokkeillaan houkuttelee janoisia metsäylioppilaita.

Juupajoella, Hyytiälän metsäaseman maisemissa forstit ovat viettäneet työn ja huvin täyteisiä kuukausia kenttäkursseilla jo vuodesta 1912 lähtien. Kesän aherrus huipentuu heinäkuisena viikonloppuna kesäjuhliin, joihin kokoontuu sankka joukko metsäylioppilaita pitämään hauskaa ja nauttimaan fuksikurssin järjestämästä ohjelmasta.

Syksyllä metsäylioppilaat kokoontuvat Hyytiälään hirvijahteihin. Marraskuussa vietetään Hirvi- ja taimijuhlaa , jossa fukseista tehdään forsteja Ryövärinkuopan maljan vauhdittamana, sekä nautiskellaan syksyn antimista hirvipeijaisten hengessä.

Metsäylioppilaiden tunnukset

Punaisten forstihaalareiden historia alkaa vuodesta 1984, jolloin metsäylioppilaat Maija Niku etunenässä ryhtyivät puuhaamaan forsteille omaa haalaria. Haalari kun oli siirtymässä teekkaripiireistä kaiken yliopistokansan viralliseksi leikkiasusteeksi. Kylterit (nuo kauppakorkeakoulun vikkelät veijarit) olivat ehtineet asiassa hieman edelle ja valinneet värikseen vihreän.

Metsäylioppilaat ovat aikojen kuluessa pyrkineet pukeutumisellaan ilmentämään omaleimaisuuttaan. 1950-luvulla käyttöön otettu villainen forstitakki herätti ajan ja takin kuluessa ajatuksia jostain muusta vaatetusratkaisusta, joka ei olisi yhtä altis ajan ja muoti-inflaation vaikutuksille. Huolellisen suunnittelun tuloksena otettiin syksyllä 1964 käyttöön forstiliivit. Alkuperäiset liivit olivat edestä sammalenvihreää samettia, takaa oranssinväriset kuin männyn kaarna ilta-auringon kajossa. Nykymuodossaan liivi on edelleen vihreä mutta sen takaosa on hiekan vaalea. Liivi on metsäylioppilaiden virallinen edustusasu ja sen käytöstä on laadittu käyttösäännöt.

Metsäylioppilaiden laulukirjan uusin versio ilmestyi toukokuussa 2005 jälleen perinteisellä nimellä ”Korvissa soi” . Kirjan pääasiallisina toimittajina olivat Maija Lampela, Juha-Matti Tarvainen, Outi Orenius ja Reetta Rinne. Lisäksi lukuisat metsäylioppilaat ja jo valmistuneet metsänhoitajat avustivat työllään kirjan valmistumisessa.

Forstimerkki jaetaan syksyisin Hirvi- ja Taimijuhlassa uusille Metsäylioppilaat ry:n jäsenille. Merkkiä pidetään forstiliivin (ja puvun takin tai vastaavan) vasemmassa rintapielessä. forstimerkki

Aarne Liuksialan, entisen puheenjohtajan, suunnittelema yhdistyksen lippu vihittiin käyttöön vuosijuhlassa vuonna 1950. Lipun lahjoitti yhdistykselle Metsänhoitajien rouvat Ry. Lippua käytetään tilaisuuksissa ja tapahtumissa, jonne metsäylioppilaat ovat porukalla kokoontuneet. Lippu paitsi lisää forstien yhteenkuuluvuudentunnetta, myös selventää kanssaihmisille, että itse metsäylioppilaat ovat saapuneet paikalle tunnelmaa nostamaan.

Metsäylioppilaat ry:n kunnia- ja ansiomerkki on perustettu 3.12.1947. Ensimmäisen kerran niitä on jaettu vuonna 1950.

kunniamerkkiKunniamerkki annetaan sellaiselle henkilölle, joka on huomattavalla tavalla toiminut yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi.

ansiomerkkiAnsiomerkki annetaan yhdistyksen varsinaiselle jäsenelle uhrautuvasta ja menestyksellisestä työstä yhdistyksen hyväksi. Se voidaan myöntää myös yhdistykseen kuulumattomalle kiitollisuuden osoitukseksi yhdistyksen hyväksi suoritetusta työstä.

Mikael Marjanen (14)